Miksi Hämeenkyrö on tunnettu maisemistaan?

Maisema Mahnalasta, Hämeenkyröstä.

Hämeenkyrö on tunnettu maisemistaan, niissä on tietynlaista myyttisyyttä. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää ikuisti hämeenkyröläisiä maisemia ja ihmisiä lukuisiin teoksiinsa.

Paikallishistorian tutkija Jouko Hannun mukaan Hämeenkyrön maisemat ovat tulleet kirjallisuudessa hyvin varhaisessa vaiheessa esiin. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään lisäksi Hämeenkyrön maisemista kirjoitti kirjailija ja Hämeenkyrön Sanomien päätoimittajanakin (1922-1956) toiminut U. W. Walakorpi.

- Hämeenkyröläiset eivät vain asu kauniissa maisemissa, vaan heille on pitkään iskostettu näkymien tärkeys ja kiehtovuus. Hämeenkyrön Vanajan kylässä asunut päätoimittaja U. W. Walakorpi kirjoitti viikoittain Hämeenkyrön Sanomiin pakinoita, joissa hän jatkuvasta nosti esiin paikallisia maisemia.

Jouko Hannu miettii Walakorven ja Sillanpään maisemakuvauksen eroja.

- Ehkä Walakorpi kirjoitti maisemista konkreettisemmin kuin Sillanpää. Sillanpää kyllä kuvaa maisemia hyvin yksityiskohtaisesti, kuten Walakorpikin, mutta Sillanpään teksti menee nopeammin "syvemmälle aivoihin".

Hannu tietää, että hämeenkyröläiselle maisemalle ominaista on vaihtelevuus, kumpuilevuus ja laaksojen suhteet. F. E. Sillanpää on aikoinaan kirjannut pakinaansa Kierikkalan kylän Sikomäen laelta katsoessaan: "järvi on maiseman silmä".

- Järvi on kuin vinkkaava silmä. Se on hetken aikaa auki ja sitten taas sulkeutuu. Jatkuva muutos vuodenaikojen suhteen on kiehtovaa.

Sillanpääläistä maisemaa löytyy Hämeenkyröstä ainakin Kierikkalasta, Vanajasta, Laitilasta ja Heinijärveltä. Maisema on muuttunut aikojen saatossa, mutta edelleen sitä vaalitaan, ja edelleen se on matkailuvaltti.

Väinö Linna maksoi maisemista

Hämeenkyrö on kuin postikortti - ainakin mikäli on kirjailija Väinö Linnaan uskomista. Linna omisti aikoinaan tilan Hämeenkyrön Käkisaaresta.

- Tarina kertoo, että Linna oli "ostosmatkalla" Hämeenkyrössä yhdessä Jaakko Syrjän kanssa. Hän oli kummastellut Käkisaaren rakennuksen korkeaa hintaa. Kaupat oli kuitenkin tehty, sillä Linna oli järvelle katsoessaan tokaissut, että maksaa ylimääräisen osan postikortista, Hannu kertoo.

Mahnala ja Mannanmäki

Kierikkalan kylän lisäksi maisemista kuuluisa on myös Mahnalan maisema, joka avautuu Maisematien marjatiloilla.

- Tampereelta Maisematietä pitkin tullessa, viimeistään Yrjölän Marjatilan kohdalla ihmiset hämmästyvät maiseman kauneutta, Hannu tietää.

Maisemia voi ihailla myös Mannanmäen näkötornista, joka on valtakunnallisesti erikoinen nähtävyys, sillä siinä yhdistyy muistomerkki ja näkötorni. Mannanmäen muistomerkki ja näkötorni vihittiin käyttöön 24.3.1938, Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä. Näkötorni on kunnostettu pari vuotta sitten ja siinä toimii kesäisin kahvila.

Ensimmäinen kuvaus maisemista

Yrjö Koskisen "Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä" (1852) oli ensimmäinen teos, jossa hämeenkyröläinen kuvasi Hämeenkyröä, paikallisia ihmisiä ja miljöötä. Koskisesta tulikin J. V. Snellmanin jälkeen suomalaisen liikkeen johtaja.

Jouko Hannu siteeraa Yrjö Koskisen teoksesta hauskan esimerkin, tosin sivistyneistöön liittyvän sellaisen:

"Turhuus on Kyröläisten pää-vika; tämä synnyttää itaruuden ja korskeuden. Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on pyhänä silkki silkin päällä, kultasormuksia ja muita hempuja, miten kullakin on voimaa ja varallisuutta. Muutamia aikoja sitten oli sekä vanhoilla että nuorilla pyhäpäähineeksi silkkinen 'myssy', mutta tämä on jo harventunut. Hameet tehdään herrasväen malliin ja ovat vihtoriinia, karttuunia eli pumpulia. Päällys-vaattena on villanen vaimoturkki. Miehillä on talvisaikana musta verkanen, nahkakauluksella koristettu turkki, joka vyötäröisiltä on vyötetty valkealla, kudottu vyöllä. Tähän tulee hopeakiskoinen piippu, joka suussa taikka plakkarissa häilyy. Työtäkin tehdessä on piippukynä usein hampaissa ja 'omakasvoa' kärytetään altemiseen. Ulkotöissä on miehillä suven talven pitkä edestä halkaistu mekko päällimmäisenä. Enimmällä osalla on myös jommoinenki puukko vyöllä. Jalkineiksi käytetään suvisin usein taniaisia, nimittäen 'kontti-tanokkaita;' 'silmä- eli ansastanokaita,' joilla ei ollut paljo mitään päällistä, kun silmät ja pauloja (ansoja), josta nuoralla kiini vedettiin, ei enäät tavata. Talvella käydään vahvoilla tallukoilla. Pieksuja eli ruojuja ei paljo mitään pidetä, eikä osata tehdä."

Hannu tiivistääkin humoristisesti, että hämeenkyröläiset ovat samaan aikaan vaatimattomia ja ylpeitä. Ei ihme, että kyröläisiä on kutsuttu iät ja ajat "sarvipäiksi".

 

Jouko Hannun ajatuksia Hämeenkyrön opaskurssilla 14.3.2016 kirjasi Vilja Pylsy

 

Jouko Hannun vinkkaamaa aineistoa Hämeenkyrön maisemista.

- Yrjö Koskinen. Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä

- Panu Rajala. Sillanpään Hämeenkyrö

- F. E. Sillanpää. Miehen tie

- Panu Rajala. U. W. Walakorpi, pilkistyksiä Hämeenkyröön ja lähiseudulle

 

Hämeenkyrön kunta on brändännyt paikkakuntaa maisemien kautta. 80-90 -luvulla mainoslauseena oli "Jos maisemista jaettaisiin nobeleita, niin..." Nykyisin Hämeenkyrön matkailu on nimellä Maisematie. Matkailusivut löytyvätkin osoitteesta: www.maisematie.fi

Kesämökkejä

 

"Hämeenkyrön maisemat houkuttelivat kaupunkilaisia kesänviettäjiä jo 1910-luvulla. jolloin mm. kirjailijat Eero Alpi ja U. W. Walakorpi viettivät kesän 1916 Kalkunmäen Ahtolassa, asuivat sen kamareissa ja ruokailivat talon pöydässä. Neljä vuosikymmentä myöhemmin tamperelaiset, muut ulkokuntalaiset ja hämeenkyröläiset itsekin ryhtyivät rakentamaan kesänviettopaikoikseen rantamökkejä tai hankkivat tarkoitukseen esim. pienen maatilan kuten kirjailija Väinö Linna, joka viljeli Käkisaaren tilaa Myllykylässä 1950-60-luvuilla. Kuuluisa kesämökki oli kauppaneuvos Kalle Kaiharin huvila Lavajärvellä, jossa presidentti Urho Kekkonen usein vieraili."

 

Hämeenkyrön historia III Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge.

Väinö Linna maksoi maisemista

 

"Väinö Linna viljeli Käkisaaren tiloja verrattain kovaonnisesti 1950-luvun lopulla, jolloin hän pääasiallisesti valmisteli Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa.

Kun Linna tuli ostamaan tilaa kirjailija Jaakko Syrjän kanssa, hän piti hintaa ensin liian kovana, mutta huitaisi sitten järvelle näkyvää maisemaa ja päätti:

- Minä maksan sen liikamiljoonan tästä postikortista.

Miljoonat oli tuonut Tuntematon sotilas (1954). Samaa postikorttia jäljensi tauluihinsa taiteilija Eino Heljo (1884-1959), jonka kotimaisemissa liikutaan.

... 

Hämeenkyrön kaunein maisematie nousee vesistön itärantaa kohden kirkonkylää. 

- Tämä pitäjä on kuin puisto, totesi Väinö Linnakin vielä 1970-luvulla täällä päin ajaessaan."

 

Panu Rajala. Sillanpään Hämeenkyrö. Kulttuurikuvia kesämatkailijalle.