Seurakunta

 

"Jumalanpalveluksen yhteydessä luettiin seurakunnalle kirkollisten asioiden lisäksi kunnan ja muiden maallisten vallankäyttäjien kuulutuksia, tärkeimmät niistä kolmena pyhänä peräkkäin. Kokouskutsujen ja pöytäkirjojen rinnalla tiedotettavien asioiden  kirjo kattoi kaiken yhteisen toiminnan: tientekovelvollisuudet, veronkannot, koulujen polttopuiden tuontivuorot, nurkkatanssien kiellot ja uhkasakot kuuliaisten kuokkavieraille. Valtiollisten kuulutusten lukeminen kirkossa lopetettiin jo 1907. Hämeenkyröä koskevat kuulutukset oli luettava myös Sasslinin saarnahuoneessa pidetyissä jumalanpalveluksissa, mutta niiden saamisesta ajoissa kirkonkylästä Jumesniemeen tuli ongelma, ja kappalainen Josua Johansson teki vuonna 1881 tuomiokapitulille asiasta valituksen. Kuntakokouksen osanottajien mielestä saarnahuonekunnan väen olisi itse pitänyt maksaa kuulutusten kuljettamisesta. Jumesniemen isännät sopivat lopulta omassa kokouksessaan, että pastori Tervanen, lukkari Elg ja 5 isäntää maksaisivat kolmen vuoden ajalta kukin 10 markkaa, ja loput kuluista maksaisi kuntakokouksen puheenjohtajaksi vuosiksi 1881-83 valittu talollinen Taavetti Jaskara-Muotinen. Yhtä nihkeästi kunta suhtautui asiaan 1888, kun kuulutusten saamista saarnahuoneelle pyydettiin. Tukea ei ainakaan myöhemmin tullut edes papistolta, sillä ainakin kirkkoherra Ilvonen piti riittävänä kuulutusten lukemista vain emäkirkossa, jonne saarnahuoneen väki voisi tulla niitä kuulemaan."

Hämeenkyrön historia III Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge.

 

"Hämeenkyrö siirtyi ensimmäisenä Suomen kuntien joukossa v. 1865 uuteen kunnallishallintoon, jossa kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Kunnan päätösvaltaa käytti kuntakokous, jossa äänioikeus oli kunnallisveron maksajilla, ja toimeenpanevana elimenä oli kunnallislautakunta. Asiaa käsiteltävässä kokouksessa  Hämeenkyrön pappilassa 11.12.1865 ilmoittivat Viljakkalan kappeliseurakunnan isännät perustavansa oman Hämeenkyröstä erillisen kunnallishallinnon, mutta käytännön toimiin he ryhtyivät vasta 1872 päästäkseen osallistumasta Hämeenkyrön kansakoulun rakentamiseen, ja erinäisten välivaiheiden jälkeen Viljakkalan kunnallishallinto aloitti toimintansa vuoden 1874 alussa. Siihen asti viljakkalalaiset osallistuivat Hämeenkyrön kuntakokouksiin."

 

Hämeenkyrön historia III Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge.

 

"Lapset kastettiin vielä 1900-luvulla yleensä pappilassa, mutta joskus kotona. Synnyttäneen äidin kirkottaminen tapahtui viim. 1890-luvulla kastetoimituksen yhteydessä, jolloin pappi siunasi äidin. Monet kyröläiset pitivät tapaa hyvin tärkeänä, koska äiti ei ennen kirkottamista saanut mennä minnekään. Avioparit vihittiin 1900-luvun alussa pappilassa tai kotona, mutta harvoin kirkossa. Kirkkohäitä harrasti lähinnä herrasväki. Avioliittoon kuulutettiin 3 krt. ja morsiusparin piti ainakin kerran olla kirkossa kuulemassa kuulutuksiaan, sillä kansanuskomuksen mukaan he olisivat muuten saaneet kuuroja lapsia. "

 

Hämeenkyrön historia III Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge.

"Papit puuttuivat maallikoiden saarnatoimintaan vain, mikäli julistaja levitti evankelis-luterilaisen uskon vastaisi oppeja...Rokkakoskella ja Herttualassa vaikutti 1890-luvulla omalaatuinen, "Herttualan hihhuleiksi" nimitetty lahko, jonka jäsenten kerrotaan harrastaneen keskenään vapaita sukupuolisuhteita ja johon kuuluivat mm. Vartti-Taavetiksi nimitetty mies Rokkakoskelta sekä Ylöjärvellä 1860 syntynyt Konsta Kylmäkoski. Kyseessä oli nähtävästi Tampereella 1870-luvulla syntyneen strömborgilaisuuden jälkivaikutus. Liikkeen johtajasta, työmies Johannes Strömborgista nimensä saanut  strömborgilaisuus opetti, että Kristillisen vapauden aito tunnusmerkki oli suuteleminen, josta käytännössä edettiin usein sukupuolisuhteisiin asti, eikä juoppouskaan ollut tuntematonta. Tämän lahkon toimintaan Hämeenkyrön  kirkkoneuvoston ei tiedetä puuttuneen."

 

Hämeenkyrön historia III Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge.