Henkilöt

Vänrikki Stoolin museo Kurun keskustassa.
Museon kaunis lukko.

Vänrikki Stool on tärkeä kurulaisille

 

Sotilasvirkatalojen historia on merkittävä Kurulle. Kurussa oli valtion ratsutiloja, kruunun tiloja Koveron lisäksi ainakin Sillanpää, Talvisilta, Hainari ja Kurun puustelli. Sillanpää-niminen ratsutila on Kurun Sanomien päätoimittaja Juhani Latoniemien syntymäkoti. Hänen mukaansa Sillanpää on ollut ilmeisesti komppanian kokoisen yksikön hevos- ja harjoitustila.

- Sillanpää on edelleen suvun omistuksessa ja sitä kunnostetaan ja ylläpidetään. Sotilasvirkataloista ei enää saada Kurulle matkailunähtävyyksiä, sillä ne ovat yksityisten omistuksessa. Sotilasvirkatalojen tarina liittyy kuitenkin vahvasti Vänrikki Stooliin, joka on Kurulle tärkeä matkailuvaltti.

Vänrikki Stoolin vahvaksi esikuvaksi mielletään kurulainen Karl Gustav Polviander (1788-1876) joka palveli Suomen armeijassa, Kuninkaallisen Porin Rykmentin riveissä lipunkantajana. Hän hallinnoi Hainarin sotilasvirkataloa Kurussa, jossa hän asui Suomen sodan jälkeen. Runeberg vieraili Polvianderin luona kuulemassa vänrikin sotatarinoita ja muistelmia. Runeberg sai Polvianderin tarinoista aineistoa moniin runokokoelmiinsa. Vänrikki Stoolin tarinat kertoo vuosien 1808-1809 Suomen sodasta.

Latoniemi uskoo, että Polviander on ollut erämies, jolle metsästys ja aseet ovat olleet tärkeitä.

- Jonkun tiedon mukaan Polviander olisi ollut seppä tai aseseppä. Hän oli kuitenkin puutöiden tekijä ja tavattoman taitava olikin, mutta seppä hän ei ollut. Hänellä oli käytössään sotilasvirkatalossa aikamoinen määrä torppareita tai alustalaisia, joista yksi pystyi hoitamaan myös sepän virkaa.

Polvianderin tarina on tärkeä paikkakuntalaisille.

- Esimerkiksi Hirvenhiihtäjien patsas oli iso hanke, jolle löytyi tukijoita. Kun ensimmäinen patsaanpaikka Kuru-Parkano- tien risteyksessä jäi tulevan tien alle, syntyi valtava kansanliike patsaan puolesta. Tielinjan tultua 1960 luvun alussa patsas jouduttiin siirtämään kirkonmäelle. Mutta sitä vaihtoehtoa, että patsasta ei olisi Kurussa, ei ollut. Hirvenhiihtäjä on yhtä kuin Kuru, sanokoot ruoveteläiset mitä tahansa, Latoniemi kertoo pilke silmäkulmassa.

Latoniemi toivoo, että Polvianderin kulttuuriperintöä voisi vielä pelastaa. Hän haluaisi nähdä Polvianderin sotilasvirkatalon kokonaisuudessaan Kurussa sijaitsevassa Vänrikki Stoolin museossa. Alkuperäinen 1750 -luvulla rakennettu virkatalo oli kaksiosainen ja sijaitsi alunperin Hainarilla, noin kahden kilometrin päässä nykyisestä sijaintipaikastaan. Polvianderin kuoleman jälkeen pirtin puoleinen pää muutettiin Hainarin torpaksi. Kamarinpuoleinen osa siirrettiin vuonna 1903 Turkuun, Turun linnan viereen vasta perustettuun ulkomuseoon. Siellä Stoolin tupa oli lähes 60 vuotta, selviten pienillä vahingoilla Turun pommituksista talvi-ja jatkosodan aikana. Kurun ulkomuseoalue perustettiin vuonna 1960 ja Vänrikki Stoolin tupa tuotiin takaisin Kuruun sen keskeiseksi nähtävyydeksi. Tupa on säilytetty alkuperäisasussaan ja se käsittää kaksi huonetta - kamarin ja Polvianderin huoneen, jossa on nähtävillä monia vänrikin tekemiä esineitä.

- Virkatalon pirtti-osakin on yksityisen maalla hylättynä, metsän sisälle kasvaneena. Pirtti on siellä oman onnensa nojassa. Kun se on yksityisen maalla, en tiedä miten sen saisi sieltä siirrettyä ylläpitämään Polvianderin kulttuuriperintöä, Latoniemi harmittelee.

Niemikylän Hainarin pellon reunassa, alkuperäisellä paikallaan, on edelleen näkyvä ihmisen jättämä jälki: kiviaitaa Hainarin virkatalon alkuajoilta säilyneenä.

- On tullut idea perustaa kiviaidan ympärille Polvianderin puisto. Puistoon voisi kulkea Polvianderin polku, jota pitkin Runeberginkin on kulkenut. Hankkeen ympärillä toimii paljon aktiivisia puuhaihmisiä. Kyllä Kurun kannalta kaikkein tärkein tarina on juuri Vänrikki Stoolin tarina. Sen ympärille olisi tärkeää saada kytkettyä enemmän tarinoita ja nähtävyyksiä kuin nyt, Latoniemi tiivistää.

 

Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy.

Lähteet: Juhani Latoniemen haastattelu. Ylöjärvi, kulttuuri http://www.ylojarvi.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kurun-ulkomuseo/vanrikki- stoolin-tupa/

Eppu Normaali -yhtyeen jäsenet

 

"Eppu Normaali -nimisen yhtyeen perustivat syksyllä 1976 Takamaalla Syrjän veljekset Martti ja Mikko eli Pantse, heidän serkkunsa Aku Syrjä ja Esa Nieminen. Martti Syrjän mukaan bändin perusajatus oli:"Alkuperäinen ideahan oli se, että kukaan ei osaa soittaa, ei varmasti osaa soittaa. Jos osaisi soittaa, niin soitti jotain muuta instrumenttia kuin sitä, mitä normaalisti soitti. " Esikuvana oli amerikkalainen Ramones-yhtyeen levy, jonka innoittamana syntyi ajatus "epäyhtyeestä, joka perustuisi rajuun irrotteluun ja huumoriin." Bändille löytyi nimi hänen mukaansa seuraavasti: "Saarelan Mikko keksi -76 syksyllä, kun koulu oli alkanut, niin se yhtenä aamuna tai välitunnilla sanoi, että mulla on jätkät teidän bändille hyvä nimi. Se oli käynyt katsomassa sen Mel Brooksin elokuvan Frankestein Jr ja se oli siitä innostunut. Silloin me saatiin bändille nimi. Eppu Normaali oli poimittu siitä elokuvan suomennoksesta yksi lause. Se oli niin aivoton nimi, että sehän sopi meidän bändille hyvin. Mehän ostettiin se heti, koska se ei tarkoittanut mitään ja kuulosti ihan jonkun ihmisen nimeltä." Eppu Normaalin ensimmäinen julkinen esiintyminen oli nuorison harrastetapahtumassa Ylöjärven yhteiskoululla."

 

Helena Honka-Hallila: Ylöjärvi 1869-1994.

Kirsi Kunnas

 

Kirsi Kunnas (s. 1924) aloitti pitkän kirjallisen uransa modernistisena runoilijana. Suuri yleisö tuntee hänet parhaiten lasten loruista. Oman runoutensa lisäksi Kunnas on kääntänyt ja mukaillut kymmenittäin ulkomaisen lastenrunouden klassikkoja.

Helsinkiläissyntyinen Kunnas meni vuonna 1957 naimisiin kirjailija Jaakko Syrjän (s. 1926) kanssa. Jaakko Syrjä tunnetaan parhaiten esseistään ja romaaneistaan. Kunnas ja Syrjä ovat eläneet valtaosan yhteisestä taipaleestaan Tampereella ja Ylöjärvellä. Ylöjärvellä kirjallinen pariskunta kasvatti lapsiaan lukemalla paljon. Kirsi Kunnas on kertonut, kuinka hänellä oli tapana lukea pojilleen Mikolle ja Martille uudestaan ja uudestaan lastenkirjallisuuden helmiä, muun muassa Hanhiemon iloista lipasta. Riimi-ilmoittelu taisi tehdä tehtävänsä.  Mikko-esikoisesta kasvoi sittemmin Pantse Syrjä (s. 1957), Eppu Normaali -yhtyeen kitaristi, säveltäjä ja tuottaja, ja kuopus on Martti Syrjä (s. 1959), Eppu Normaalin laulaja ja sanoittaja.

Koonti: Pippurimyllyn pyörittäjä. Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä 2003.