Muinaislöydöt

 

" Kalle Aaltonen oli löytänyt Mikkolan pellosta vanhoja rahoja...Mikkolan mailta löydettiin myöhemmin paljon muutakin: mm. muinaismiekka ja koruja....Kaivausten perusteella paikalla on sijainnut rautakautinen kalmisto, jonne on tehty sekä ruumis- että polttohautauksia niin viikinki- kuin ristiretkiajalla. Kaivausalueen päälle rakennettiin aikanaan vanhan tien paikalle uusi, nykyinen Mikkolantie. On varsin todennäköistä, että maaperä kätkee edelleen merkittäviä muinaisen ajan historiasta kertovia esineitä."

 

Ylöjärvi-Seura 60 vuotta. Rakkaudesta kotipitäjään, 2013.

"Ylöjärveltä on löydetty 23 kivikautista asuinpaikkaa. Tarkempia kaivauksia on tehty vain Pengonpohjassa Tyrkön ja Hempuran mailla olevilla asuinpaikoilla, joista saadut vähäiset löydöt osoittavat paikalla asutun vasarakirves- eli nuorakeraamisen kulttuurin aikana nuoremmalla kivikaudella n. 2 500 - 2 100 Ekr. Vahantalahden ja siitä alkavan Vahantajoen varrelta on löydetty merkkejä kuudesta asuinpaikasta, mutta yhtään niistä ei ole tarkemmin tutkittu."

 

Helena Honka-Hallila: Ylöjärvi 1869-1994.

 

Arkeologisia inventointeja

 

"Metsähallitus suoritti Seitsemisen suojelualuekokonaisuuden arkeologisen inventoinnin kesällä 2007. Inventoinnin tarkoituksena oli kerätä tietoa kulttuuriperinnöstä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan sekä pohtia kohteiden soveltuvuutta virkistyskäyttöön.

Tulokset

Ennen inventointia alueelta ei tunnettu ainuttakaan muinaisjäännöstä. Inventointialueelta dokumentoitiin 30 kohdetta, joista kaksi sjoittuu Aurejärven alueelle. Varmuudella esihistoriallisiksi ajoitettavia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta löydetty. Inventoinnin tuloksena havaittiin viisi aikaisemmin tuntematonta kohdetta, jotka saattavat ajoittua esihistorialliselle ajalle. Kohteista neljä on pyyntikuoppa-alueita, joista ainakin osaa on saatettu käyttää esihistoriallisella ajalla. Viides ajoittamaton kohde on Majaniemen kivilatomus, josta ei inventoinnin yhteydessä tehty löytöjä. Mielestäni kaikki nämä viisi ajoittamatonta kohdetta olisi syytä luokitella Museoviraston luokkaan 2 kuuluviksi muinaisjäännöksiksi.

Historiallisen ajan kohteiden lukuisuutta ei voida mielestäni pitää mitenkään yllättävänä. Näissä kohteissa korostuu erityisesti metsään liittyvät toiminnot, kuten tervan- ja hiilenpoltto ja tukinuitto. Erityisen mielenkiintoisina historiallisen ajan kohteina haluaisin nostaa esille Koskukankaan korsun. Se on mitä ilmeisemmin erityislaatuinen ja harvinainen sotahistoriaan liittyvä jäännös. Arkeologisena jäännöksenä käpykaartilaisten korsu osaltaan kertoo sellaisesta sotahistoriasta, josta dokumentoituja jäännöksiä on vähän. Vaikka korsu on ulkoisesti tarkasteltuna melko heikkokuntoinen, olisi sen hoito ja tutkiminen mielenkiintoista. Tutkimukseen on varmasti hankala saada haastatteluja yms. materiaalia kerätyksi paikalla olleilta ihmisiltä tai heidän lähipiiriltään asian arkaluontoisuuden takia. Tämän takia korsu konkreettisena arkeologisena jäännöksenä on erityisen mielenkiintoinen. Inventoijan mielestä historiallisen ajan kohteista Liesijoki I, Liesijoki II, Liesilammi, Soljanen, Saukkomäki, Särkilampi, Jaulinneva, Majaniemi II ja Korsukangas olisi syytä luokitella Museoviraston luokituksessa luokkaan 2 kuuluviksi."

 

Kalle Luoto. Metsähallitus 2007. Seitsemisen kansallispuiston sekä Aure- ja Petäjäjärven Natura-alueiden arkeologinen inventointi Kurun ja Ikaalisten alueella 9.5.-1.6.2007.