Ruoka ja juoma

 

 

Ailin limppu

 

"Ailin limpusta tuli Ylöjärvi-Seuran tunnetuksi tekemä merkittävä perinneruoka - liinoineen ja leipälautoineen joka merkittävä ja haluttu perinnetavara. Ailin limpusta ja sen synnystä kertoivat Aila Antila ja Laila Uosukainen seuraavasti: "Isoäitimme Hilda Jaakkola (os. Mustajoki) syntyi 11.9.1880 Karvialla. 1890-luvulla hän oli suuressa Kantin talossa sisäpiikana. Talon emäntä oli papin tytär. Entisaikaan uudet ruokaohjeet levisivät usein pappiloiden välityksellä. Karvian edellisen kirkkoherran Mauno Jaskarin tytär antoi tämän limppuohjeen isoäidille. Kun isoäiti sitten tuli Pinsiön Jaakkolaan vuonna 1901, hän aloitti leivän ja rievän leipomisen torimyyntiä varten.... Pirkanmaan pitäjänruokaprojektin aluekokous päätti vuonna 1985 28:lle kunnalle omat perinneruoat....Mainittua Ailin limppua oli Ylöjärvellä valmistettu jo neljässä polvessa. Eipä siis ihme, että juuri siitä tuli Ylöjärven perinneruoka. Mukaan kokous liitti Ylöjärven osalta vielä saunapalvin."

 

Ylöjärvi-Seura 60 vuotta. Rakkaudesta kotipitäjään, 2013.

 

Ailin imelälimppu

 

600 g mämmimaltaita

2 kg ruisjauhoja

3 l vettä

 

2 kahvikupillista siirappia

1-2 rkl suolaa

100 g hiivaa

2 rkl sokeria

 

Maltaat ja jauhot sekoitetaan pataan, jossa on kuuma vesi. Pata nostetaan hellalle vesihauteeseen tai uuniin imeytymään päiväksi. Sekoitetaan silloin tällöin. Seos saa kiehahtaa vasta viime vaiheessa. Imeytymisvaihe kestää 10-12 tuntia. Seos jäähdytetään haaleaksi ja lisätään kaksi kahvikupillista hapanleipätaikinaa. Annetaan seistä yön yli. Aamulla lisätään kaksi kahvikupillista siirappia, 1-2 rkl suolaa, 100 g hiivaa ja 2 rkl sokeria. Hiiva liotetaan sokerissa ja lisätään taikinaan. Taikina alustetaan vehnäjauhoilla sopivaksi. Kohotetaan ja leivotaan limpuiksi. Limppuja tulee n. 10 kpl. Limput kohotetaan ja paistetaan 190-200 asteisessa lämmössä noin tunnin verran. Voidellaan miedolla sokeri- tai siirappivedellä ja käytetään vielä uunissa 2-3 minuuttia. Limput peitetään paperilla ja leivinliinalla. Limpun maku vain paranee säilytyksessä.

 

Tiivistelmä: Palvi ja limppu, olkaa hyvä. Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä. 2003.

"Ylöjärvi kuuluu siihen alueeseen Suomessa, jossa hapanleipää leivottiin pari kertaa vuodessa iso leipomus, ja reikäleivät kuivattiin orsilla. Taloissa ei ollut leivinuunia päärakennuksessa vaan erillisessä pakarissa. Ensin vei aikansa, että pakarin iso uuni lämpeni. Esimerkiksi Pohjankylän Toikkosella leivottiin tämän vuoksi aluksi hevosille kauraleipää, jotta pakari lämpeni ja leipätaikina hapantui ja nousi hyvin, jolloin leivistä tuli kuohkeita, ja ne olivat kuivattuna mureita. Joka talon leivässä oli oma makunsa, sillä taikinajuuri säilyi sukupolvelta toiselle. "Puista taikinapyttyä ei pestä, vaan se kaavitaan puhtaaksi. Se ottaa siitä sen käymisen alun, kun siihen pannaan haalea vesi ja lämpöiset jauhot ja pidetään lämpöisessä paikassa." Kuivatettavan leivän piti olla hyvin hapantunutta."

 

Helena Honka-Hallila: Ylöjärvi 1869-1994.

"Juhlapäiviksi leivottiin peruna-, piimä- ja siirappilimppua, joka tehtiin hapantaikinasta, johon lisättiin sokeria ja siirappia. Hapanleipä kuivattiin orressa, mutta limput laitettiin viljalaariin, jossa ne säilyivät hyvin. Viikottain leivottiin ohrarievää ja vauraammissa taloissa pullaa. Rievä oli alunpitäen nimensä mukaan kohottamatonta leipää, mutta nimi säilyi, vaikka taikina alettiin kohottaa hiivalla."

 

Helena Honka-Hallila: Ylöjärvi 1869-1994.

"Ylöjärven Karjalaiset vaalivat ja tekivät tunnetuksi karjalaista ruokaperinnettä. Hämäläisten ennakkoluuloja karjalaisia ruokia kohtaan kuvaa seuraava juttu: "Mikkolan Miina tuli meille ja sanoi, että karjalaisemäntä toi karjalanpiirakoita, mutta en minä niin nälkäinen ole, että pelkkää perunaa ja leipää syön, soosia siinä kanssa tarvitaan. Minä vein kutulle, mutta ei syönyt kuttukaan." Toinen samanlainen muisto: kun hämäläispojan nainut karjalaistyttö heti sodan jälkeen leipoi häihinsä piirakoita, eivät ne oikein menneen kaupaksi, koska olivat niin outoja."

 

Helena Honka-Hallila: Ylöjärvi 1869-1994.

"Pirkkalan kirkkoherrana toimi 1800-luvun alkupuolella rovasti Magnus Born. Näihin aikoihin ei rahvaan keskuudessa vielä käytetty kahvia, eikä kahvista ja sen valmistamisesta juuri mitään tiedettykään. Tämän sai kokea myös kirkkoherra Born tultuaan pitämään lukukinkereitä Ylöjärvelle Tiitisen taloon. Emäntä oli kirkkoherraa varten ostanut kahvia haluten ilahduttaa arvokasta vierasta tällä uudella nautintoaineella. Hän keitti kauan kahvia, kaatoi sen jälkeen liemen maahan ja vei kahvinporot lautasella kirkkoherralle."

 

Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä. 2003.

Palvilihaa

 

Ylöjärven perinneruokia ovat Ailin limppu ja palviliha. Ylöjärveläisen palvilihan tarina alkoi Metsäkylästä. Leo ja Irma Mattila ostivat 1957 Metsäkylästä tilan, jonka navetasta tehtiin lihahuone. Navetan viereen pykättiin savusauna lihojen palvaamista varten. Viidestä siasta tehtiin kaupat, lihat paloiteltiin, suolattiin ja kinkut sidottiin hamppunaruilla. Savusaunan kiukaassa poltettiin leppähalkoja. Kypsyminen oli hidasta, savuista ja hyvin tuloksen antavaa. Koe-erä onnistui. Palvilihan tarina oli syntynyt.

 

Tiivistelmä: Palvi ja limppu, olkaa hyvä. Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä. 2003.