Yrittäjät

Majatalo Walpuri Kurussa.
Sininen väri löytyi pirtin ovesta, kun Kati poisti oven suojana käytetyn kovalevyn. Majatalon sisustuksen päävärinä onkin sininen.
Maalaisidyllissä lepo rentouttaa.
Vanha sänky on kaunis sisustuselementti pirtissä.
Yksityiskohta majoitustilan verhoista ja tapetista.
Vähä-Haukijärvet löysivät remontin yhteydessä Samin sukulaisen keisari Alexander III:n henkivartiostossa olleen tark'ampuja Gustav Nisulan kuvan ja päästötodistuksen. Nisula otettiin palvelukseen vuonna 1892. Pariskunta suunnittelee ripustavansa löydetyt aarteet majatalon pirtin seinälle.

Majatalo Walpuri syntyi unelmasta

Kuru

 

Kun Kati Vähä-Haukijärvi tutustui ensimmäistä kertaa Luoteen kylässä sijaitsevaan Vähä-Haukijärvien tilaan, hänelle syntyi unelma. Maaseudun rauha, tähtitaivas, raikas ilma ja tarinat menneestä nostivat halun jakaa miljöössä saatua hyvää oloa myös muille.

Kati ja Sami Vähä-Haukijärven työntäyteinen unelma on nyt toteutunut - Majatalo Walpuri on jo vastaanottanut ensimmäiset vieraansa viime joulukuussa. Kurun, Luoteen kylässä, kymmenisen kilometrin päässä Seitsemisestä. Majatalo tarjoaa puitteet majoitukseen ja juhlapaikaksi. Päätalossa on majoitustilojen lisäksi pirtti, keittiö ja wc-tilat. Pihapiiristä löytyy myös navetta, aitta, savupirtti ja sauna. Nekin saavat jossain vaiheessa uuden elämän.

Lisätietoa Majatalo Walpurista.

 

Teksti Vilja Pylsy. Kuvat Vilja Pylsy ja Kati Vähä-Haukijärvi

 

Ensimmäinen kauppalupa Kuruun 1861

 

"Ensimmäisen kauppaluvan Kuruun sai Antti Toikkonen helmikuussa 1861. Siten muodollisesti vahvistettiin hänen jo omin lupinsa aloittama kauppa.

...

Pian Toikkonen sai kilpailijan, Joonas Emil Söderbergin Kaskisten kaupungista.... Silloinen Kuru lienee ollut hieman pieni kahdelle kauppiaalle, sillä Söderbergin saatua avatuksi kauppansa kirjoitti nimimerkki "Kurulainen" Sanomia Turusta -lehdessä (1863), että kauppamiehiä Kurussa oli kaksi, vaikka seurakunta oli niin pieni, että yksikään ei taitaisi toimeen tulla. Jomman kumman oli hänen mielestään muutettava pois, tai toinen tuli häviämään. Toinen oli oman seurakunnan mies "vallan herrastamaton kun muutkin talojen isännät, joka suinkaan ei ole kauppiaan näköinen. Toinen taas tuli viime talvena Vaasasta ja näyttää vähän kauppiaalta. Hän on herrasmies, jonka takia hänestä tykkää toiset herrat, plikat taas tykkää sen takia, kun hän on naimaton." 

Söderbergin kauppa tuli olemaan huomattavasti pienempi kuin Toikon. Hän oli jo vuoden päästä suurissa vaikeuksissa kilpaillessaan Toikon kanssa. Markkinoiden pienuudesta huolimatta ilmestyi 1860-luvulla Kuruun vielä toinekin kilpailija Toikolle. Maaliskuussa 1865 sai kauppaluvan syntyperäinen kurulainen pitäjänräätäli Heikki Grönlund."

 

Tuomo Koukkula. Vanhan-Ruoveden historia II. 1967

 

Menestystarinoita - Huurre

 

Paavo V. Suominen - Suomen ainoan jäähdytysalan museon perustaja tunnetaan myös miehenä, joka olisi halunnut lahjoittaa 1980-luvulla 370 000 pulloa gruusialaista brandya Suomen 370 000 sotaveteraanille, pullon mieheen kullekin.

Yksi yritysmaailman legendoista, kylmälaitealan menestystarina, alkoi vuonna 1946 puolentoista neliömetrin tiloissa tamperelaisessa kerrostaloasunnossa. Kaupparekisteriin ilmoitettiin T:mi Huurre, toimialana jäähdytyskoneiden suunnittelu, asennus ja huolto sekä varaosien ja tarvikkeiden myynti.

Kylmälaitteiden kysyntä kasvoi nopeasti, sillä ihmiset terveysviranomaisten ohessa alkoivat kiinnittää enemmän huomiota elintarvikkeiden säilymiseen ja hygieniaan. Vuonna 1949 palkattiin ensimmäinen työntekijä. Huurre kasvoi niin nopeasti, että tuotantoa oli lisättävä ja lisätilaa etsittävä. Tampereen Sammonkadullekin 1955 rakennettu teollisuushalli kävi pieneksi muutamassa vuodessa. Saatuaan Tampereen kaupungilta ostotarjoukseensa kieltävän vastauksen, Paavo V. Suominen ja kumppanit päättivät rakennuttaa uuden tehtaan Ylöjärvelle, josta tontti saatiin kohtuuhintaan. 1961 Huurteessa aloitettiin työt, Ylöjärvellä.

Huurre piti huolta työntekijöistään. Ensiksi heidän työmatkoja järjestettiin bussikuljetuksin Ylöjärven ja Tampereen välillä. Vuonna 1962 Ylöjärvelle alettiin rakentaa omaa omakotitaloaluetta, ”Huurteilaa”, Huurteen työntekijöille.

Yritystä laajennettiin harva se vuosi, mutta 1990-luvun laman takia Huurre vaihtoi omistajaa. 1998 se siirtyi englantilaisen sijoitusyhtiön omistukseen.

Huurre oli yhteen aikaan suurempi työnantaja kuin Ylöjärven kunta. Huurteella on merkitystä Ylöjärven kehitykseen. Se toi vanavedessään paikkakunnalle paljon muitakin yrityksiä.

 

Tiivistelmä: Huurteen menestystarina. Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä. 2003.


Menestystarinoita - Pilkington

 

Pilkington Automove Finlandin syntyminen vaati kekseliäisyyttä. Toinen perustajista, Arvi Artama, olikin useiden tutkintojen lisäksi keksijä. Vuonna 1949 perusettu T:mi Ar-Van valmisti myi ja valmisti lasijalosteita. Ensimmäisiä tuotteita olivat kellonlasit, kynttilänrannikkaat ja loisteputkivalaisimien suojalasit. Olympiavuonna tehtiin matkamuistoksi tuhkakuppeja.  Tehtaalla vieraili 1957 linja-autonkoreja valmistavan Ajokin teknillinen johtaja Ferninand Törnqvist. Hän oli pettynyt Saksasta tilaamiinsa tuulilaseihin ja halusi tietää, löytyisikö Suomesta parempi lasintaivuttaja. Yrityksen ensimmäiset taivutetut tuulilasit syntyivät. Yritys siirsi toimintansa Ylöjärvelle 1960-luvulla ja muutti nimensä myöhemmin Laminoksi. 1960-luvulla tehdasta laajennettiin joka vuosi. Uuteenkaupunkiin perustettu autotehdas näkyi Laminon toiminnassa.

Vuonna 1975 Pilkington osti Laminon. Artaman mainitsemia syitä olivat käyttöpääoman puute, ja se, että hän itse alkoi olla eläkeiässä.

Pilkingtonin Ylöjärven tehtaan toiminta on ollut pitkään kansainvälistä, parhaimmillaan myyntiä on ollut 50 maahan. Ylöjärven tehtaassa on keskitytty erityisesti kuorma-autojen tuulilasien valmistukseen sekä henkilöautojen tuulilaseihin - erikoisuutena ovat harvinaisempien mallien, kuten Rolls Roycen ja Aston Martinin tuulilasit.

Prinsessa Anne vieraili Pilkingtonin Ylöjärven tehtaalla 13.5.1992. Uusi tehdashalli otettiin virallisesti käyttöön samana päivänä.

 

Tiivistelmä: Pilkington panostaa laatuun ja läpinäkyvyyteen. Maalaispitäjästä puutarhakaupungiksi. Tarinoita Ylöjärveltä 2003.

 

Vihreä Sydän Oy

 

Kolmikko Kuru, Ruovesi ja Virrat perustivat 1990-luvun puolivälin jälkeen Vihreä Sydän - luontomatkailuhankkeen. Vihreä Sydän Matkailu Oy perustettiin vuonna 2000. Yhtiöön kuuluivat Juupajoen, Kihniön, Kurun ja Ruoveden kunnat sekä Mäntän, Oriveden ja Virtain kaupungit. Osakeyhtiö purettiin vuonna 2007, jonka jälkeen alueen matkailua ovat markkinoineet lähinnä kunnat."

 

Marjo Heikkilä. Vanhan Ruoveden historia III. Kurun historia 1986-2008.

Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry on nykyinen, pääosin Ylöjärven ja Hämeenkyrön alueen matkailuyrittäjien verkosto.

 

Juhani Viita on viihdyttänyt viidellä vuosikymmenellä

 

Virroilla syntynyt, nykyisin Tampereella asuva vitsinikkari ja viihteen monitoimimies Juhani Viita aloitti keikkailun 70-luvun puolivälissä, minkä jälkeen esiintymisiä on kertynyt lähes 4000 mitä erilaisimmissa tapahtumissa maan eri puolilla.

 

Takana ovat tanssilavojen kulta-aikojen musisoinnit oman yhtyeen kanssa sekä laulusolistin rooli mm. ArtoVirenin ja Kimmo Yläjärven kokoonpanoissa. 90-luvulla Viita hauskutti ravintolakansaa

tuhannen illan verran ohjelmatoimisto Finnmanagen palkkalistoilla. Lähes 150 paikkakuntaa Karessuvannosta Kotkaan ja Porista Parikkalaan ja 450 eri ravintolaa hioivat innokkaasta ohjelmaisännästä viihteen ammattilaisen.

 

Lasten ja nuorten leiritoiminnan pyörittäminen yhdessä puoliso Anne Viidan kanssa Vaskuun Huvikummussa ja sosiaalipuolen toimet Villa Keiturissa Virtain keskustaajamassa työllistivät miestä 90-luvun loppupuolelta alkaen runsaat kymmenen vuotta siinä määrin, että keikkailu jäi vähäisemmäksi. Viimeiset viisi vuotta Juhani Viita on ollut jälleen täysipainoisesti ohjelmaisännän roolissa ja usein häntä työllistävä myös eri yleisötapahtumien koordinaattorin tehtävät.

 

Viidan ääni on tullut tutuksi lukuisilla markkinoilla ja toritapahtumissa. Hän on pidetty viihdyttäjä varttuneenkin väen parissa ja mm. Rajaniemen Lomakeskuksessa Virroilla Viita on hauskuuttanut yleisöä sadoissa illanvietoissa. Hyvän mielen nauruterapia saa taatusti ilohomonit liikkeelle, lupaa vitsinikkari Viita.

 

Ohjelmassa ovat myös erityisesti työyhteisöille toteutettavat luennot teemalla ”Hyvinvointia hyvästä hengestä”, joissa Viita pohjaa innostavan tarinointinsa pitkään kokemukseensa urheiluvalmentajana. Yhdessä pohditaan tavoitteiden, asenteen ja arvojen merkitystä niin kisakentillä, työpaikoilla kuin järjestöissäkin.

 

Syntymäpäivien seremoniamestari

 

-Nykyisin monet perhejuhlien järjestäjät tilaavat tärkeään tapahtumaansa tunnelmasta huolehtivan seremoniamestarin, joka saa väen viihtymään ja juhlassa on oikeassa suhteessa sekä arvokkuutta että hurttia huumoria, sanoo Juhani Viita. Monet toivovat erityisesti, että juhlissa olisi iloinen tunnelma ja turha ”pönötys” jäisi pois. Kokenut seremoniamestari kertoo isännöineensä vuosien varrella mittavan määrän syntymäpäiväjuhlia nelikymppisistä aina 90-vuotispäiviin. Tunnelmalliset musiikit ja viihteelliset ohjelmanumerot rytmittävät juhlien kulkua, toteaa Viita.

 

Kesä 2016 on merkinnyt uusiakin haasteita mutta myös tuttuja, hyvän suosion saaneita ohjelmapaketteja. Yhdessä hahmokoomikko Olavi Heittolan kanssa Viita vetää Virtain Perinnekylässä ohjelmallisia viihdepaketteja. Perinne elää -ohjelmakokonaisuudet toteutetaan ryhmille tilausten mukaan. Menneitä aikoja kunnioittava ja hilpeä ohjelma sisältää musiikkia, tarttuvia tarinoita ja hauskoja yllätyksiäkin. Vieraat saavat tavata mm. arvonsa tuntevan kirkkoherran, lupsakan piikalikan ja laiskanpulskean renki-Taavin. Myös karhunkaataja Martti Kitusen elämä tulee tutuksi. Perinne Elää -ohjelman on nähnyt jo lähes 3000 henkilöä.